Ensiksi kaikkien yrityksien johdolle ja hallitusten jäsenille kysymys alasta riippumatta: Muistammeko budjetin käsittelyssä keskittyä paljonko kehitykseen on varattu investointia ja mitä sillä tavoitellaan? Toimintaympäristö muuttuu koko ajan vinhaa vauhtia, niin muistammehan ottaa perspektiiviä pitkän aikavälin kilpailukykyyn? Pienenä nostona, että vakiintuneiden yritysten historiassa monesti 15 vuotta on yksi ajanjakso, mutta muistammeko, että mm. noin 15 vuotta sitten toimintaympäristössä ei ollut vielä edes kunnon älypuhelimia? Tekoälystä en osaa vielä edes arvata mitä se tuo 15 vuodessa.
Syksy on monelle vuokrataloyhtiölle tuttua budjetoinnin aikaa. Numeroita kerätään, kulut arvioidaan aiempien vuosien toteumien perusteella ja tulevat korjaustarpeet kirjataan ylös. Tämä on tärkeä ja välttämätön osa toiminnan hallintaa ja voi olla, että budjetointi jää vain tämän suorittavan työn tasolle.
Budjetti voi myös olla enemmän. Se voi olla strateginen suunnitelma, joka tukee yhtiön kehitystä ja varmistaa, että toiminta pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Pelkkä kulu- ja tuloarvio ei vielä muuta mitään, mutta kun budjettiin sisällytetään tavoitteellista kehittämistä, voidaan saada aikaan merkittäviä, pitkäkestoisia tuloksia.
Ajatellaan tilannetta, jossa johtaja huomaa työntekijän, jolla on poikkeuksellinen into ja kyky kehittää toimintaa. Hänen osaamistaan voitaisiin hyödyntää esimerkiksi prosessien tehostamisessa ja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Budjetissa voidaan varata hänen työajastaan merkittävä osa kehittämistyöhön palkkaamalla osa-aikainen työntekijä hoitamaan osan hänen nykyisistä tehtävistään. Tämä on suora investointi, mutta kun tälle kehittämiselle annetaan selkeä tavoite sekä tarvittaessa lisätään investointiin vielä erillinen budjettivaraus ostopalveluihin, voidaan tuloksia saada nopeasti.
Toinen vaihtoehto tai yhdistettynä edelliseen on aloittaa kehitys ulkoisen toimijan kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi jo pitkään käytössä olleen ohjelmiston vaihtoa nykyaikaisempaan ja tehokkaampaan ratkaisuun. Ja jos uusi ratkaisu on vielä jatkuvasti kehittyvä, niin entistä parempi. Moni siirtää tämänkaltaisia muutoksia vuodesta toiseen, usein peläten työkuormaa ja organisaation muutosta, jonka projekti aiheuttaa. Todellisuudessa lykkääminen maksaa joka vuosi enemmän, sillä teknologian ja toimintatapojen jälkeen jääminen kertautuu kumulatiivisesti. Jokainen siirretty vuosi vaan jatkaa takamatkaa.
Kun kehittämistyö käynnistetään nyt, sen hyödyt näkyvät jo seuraavan vuoden budjetissa. Syntyy tilaa uusille investoinneille ja mahdollisuuksia kohdentaa resursseja itse liiketoiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi vuokrausasteen parantamiseen. Jokainen toimialaa tunteva tietää, että pienikin käyttöasteen nousu voi vaikuttaa budjettiin merkittävästi, mutta kysymyksenä on usein, että kuinka se tehdään.
Nyt on oikea aika varmistaa, että vuoden 2026 budjettiin sisältyy myös kehitystoimenpiteitä. Kodialla autamme suunnittelemaan ja toteuttamaan nämä niin, että hyödyt realisoituvat mahdollisimman nopeasti ja hallitusti.
